Meillä oli päiväkodissa vasu-keskustelu sopivasti juuri ennen koronarajoitusten kiristymistä ja keskustelujen siirtoa nettiin. Keskustelusta jäi todella hyvä mieli, ja ajattelinkin siten jakaa oman rohkaisevan kokemukseni!
Meillä on aina ollut hyvä keskusteluyhteys päiväkotiin ja uskonkin sen olevan iso tekijä tässä. Olen kuullut joissain vasuissa tulleen ilmi asioita aivan puskista, mutta minusta ei ole järkevää säästellä asioita vasta tähän keskusteluun. Vaikka lapsen vienti- ja hakutilanteet voivat olla nopeita, pitäisi joko päiväkodin tai vanhemman nykäistä toista osapuolta hihasta ja sopia keskusteluaikaa kasvokkain tai vaikka puhelimitse, jos yhtään siltä tuntuu. Osaava henkilökuntahan on siellä meidän lapsia varten ja varsinkin, jos/kun lapsemme ei osaa itse sanoittaa itseään, tiedonkulun täytyy olla sujuvaa ja sisältää muutakin kuin reissuvihkoon kirjatut viestit - minun mielestäni siis.
Mikä VASU?
Lyhenteitä kun riittää, niin varuiksi avaan vielä asiaa. Vasu-lyhenne tulee siis sanasta varhaiskasvatussuunnitelma - olen nähnyt sen kirjoitettavan niin isoilla, kuin pienillä kirjaimilla. Se laaditaan jokaiselle päiväkodissa tai perhepäivähoidossa olevalle lapselle (lähde OPH). Siinä käydään läpi missä nyt ollaan, mihin halutaan päästä, miten sinne päästään ja lopuksi vielä mitä sovittiin. Asetetaan siis yhteisiä tavoitteita ja sovitaan miten juuri tämän lapsen yksilöllistä kehitystä, oppimista ja hyvinvointia edistetään hoitopäivien aikana suunnitelmallisesti.
Paperi itse ei toki tee itseään hyödylliseksi, vaan sen hyödyllisyys riippuu siitä, miten ammattilaiset sitä toteuttavat arjessa. Taustatyössä apuna käyttämässäni Opetushallituksen mallilomake ja ohjeistus -sivulla (linkin takana), kolmannessa ja viimeisessä videossa paneudutaan tähän toteuttamispuoleen kahdeksan eri kohdan avulla.
Puhtaaksi kirjoitettu vasu tulee nettiin kuitattavaksi. Siinä on vielä mahdollisuus tehdä korjauksia, jos sinne olisikin lipsahtanut jotain ihmeellistä. Omista oikeuksistaan kannattaa pitää huolta, ja vaatia itse lopullinen suunnitelma vielä nähtäväksi, jos sitä ei pk puolesta muisteta infota katsottavaksi. On myös hyvä varmistaa, että ryhmän jokainen hoitaja on päässyt lukemaan suunnitelman ja on "kartalla" siitä - täytyy kyllä tunnustaa, että tällainen varmistaminen ei ole itselle tullut mieleen!
PS. OPH:n sivuilla muuten käytetään niin päiväkoti- kuin varhaiskasvatus-nimeä - itse olen tottunut käyttämään pehmeämpää päiväkoti-nimeä. En koe sen mitenkään halventavan siellä työskentevien henkilöitä, vaan enemmänkin olevan kunnianosoitus heidän taidostaan luoda kotimaisen lämmin ympäristö lapsille 😊. Näin kielihäiriötäkin ajatellen, onhan sana päiväkoti paljon selkeämpi hahmottaa, kuin sana varhaiskasvatus. Ja hmm, mikäs olisi silloin itse rakennuksen nimi, olisiko se "varhaiskasvatusrakennus", tai "varhaiskasvatustalo"? Kuulen mielelläni, jos joku tietää! 😀
Meidän VASU
Sitten itse meidän vasuun! Tämä oli meidän pojan toinen vasu tässä päiväkodissa. Meitä oli paikalla minun ja mieheni lisäksi pojan puheterapeutti ja toimintaterapeutti sekä päiväkodista lastentarhaopettaja eli LTO ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja eli VEO. Mahtavaa, että pojan terapeutitkin saivat ujutettua tämän palaverin täysiin kalentereihinsa!
Saimme ilahduttavasti heti palaverin alkuun kuulla, että poikamme omatoimisuustaidot ja rohkeus ovat selvästi lisääntyneet - ja juuri niiden preppauksesta olikin ollut sairaalan osastojaksolla puhetta! Olimme kyllä saaneetkin päikystä ihania kuvia ja kuvauksia hyvistä leikeistä ja kuinka hän on alkanut itse hakea kontaktia kavereiltakin aikuisten lisäksi, mutta olipa helpottavaa kuulla vielä tämä ja saada monia muitakin esimerkkejä!
Puheterapeutti oli myös huomannut selkeää kasvua ja kertoi vaativansa pojalta koko ajan asteittain enemmän, kun taitoja selvästi löytyy. Hän kertoi saaneensa venytettyä pojan kärsivällisyyttä, vaikka olikin alkuun saanut kummaksuneita katseita ja kulmien kurtistelua, että jaa eikö enää apua tipukaan - voin niin nähdä tämän silmissäni! Opimme lisää ajan antamisen tärkeydestä; lapselle voi kehittyä vihje-/ohjeriippuvaisuus, jos hän ei saa rauhassa hoksata itse, mitä häneltä odotetaan milloinkin. Ja samalla, kun saa ihan itse hoksata, saa tietysti myös tärkeitä onnistumisen kokemuksia!
Prompt-menetelmää, jossa kosketaan kasvoja ja (hanskoitetut) kädet käy suussakin, hän ei ole arvannut käyttää enää koronatilanteen pahennuttua, mikä on ymmärrettävää. Mutta onneksi on muitakin keinoja ja nyt on sopivasti viittomissa selkeä herkkyyskausi! Myös mielikuvitusleikit ovat onnistuneet hienosti - he olivat mm. joku kerta leikkineet kauppaleikkiä näkymättömän rahan kera, ja kotileikkiä erilaisine valmisteluineen. Puheterapeutti oli myös löytänyt sopivan välin kalenteristaan tihennetyille käynneille joka toiselle viikolle!
Toimintaterapeuttikin kertoi nähneensä pojassa nyt hyvin sisua. He ovat nyt olleet paljon ulkona ja harjoitelleet mm. portaissa kulkemista, eri tasojen syvyyksien hahmottamista ja kiipeämistä. Vähän jännittävissäkin tilanteissa poika on nyt ohjautunut pelkillä suullisilla ohjeilla! Hekin ovat harjoitelleet avun ja huomion pyytämistä, ja poika onkin rohkaistunut taputtamaan totea polvelle tai kädelle, että katsos nyt! Kuulimme myös, kuinka pojan kotonakin harrastamat ruutu- ja muut tasajalkahypyt ovatkin oikein oiva harjoite puheen rytmin harjoitteluun.
📌
MLL kertoo 4-5-vuotiaan lapsen taidoista näin
"4–5-vuotias lapsi alkaa huomioida toisia ihmisiä entistä enemmän, eikä ole niin itsekeskeinen kuin ennen. Vaikka lapsi on monessa asiassa itsenäinen eikä vaadi niin paljon huomiota kuin ennen, hän tarvitsee kuitenkin vielä vanhempiaan moneen. Lapsi tarvitsee rohkaisua ja tukea aloitteellisuuteen, omaehtoiseen leikkiin sekä sosiaaliseen ja moraaliseen kehitykseensä. Lapsi tarvitsee myös rajoja, jotka auttavat suojaamaan lapsen kasvua ja kehitystä ja luovat lapselle fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta."
Ompa muuten ihana, että kun käy MLL sivuilla, alareunaan aukeaa laatikko "Huoli lapsesta? Haluatko jutella? Vanhempainnetin päivystäjä on paikalla"! Ja vaikka ei osuisi päivystysaikaan, on alareunassa infolaatikko, jossa kerrotaan, että chat päivystää ma, ti ja pe klo 10–13 ja to klo 17-20, ja ohjeet oman chat-ajan varaamiseen.
✉
Lopputulema
Käynti oli huojentava ja rohkaiseva, varsinkin parin kuukauden takaisen osastojaksomme jälkeen. Erityisesti hyvistä leikeistä kavereiden kanssa oli sydäntä lämmittävää kuulla. Sovimme, että jatkamme kaikki samaan hyvään malliin poikaa kannustaen ja rohkaisten! Kiinnitämme huomiota, että annamme tarpeeksi aikaa hoksata itse ja kokeilla itse. Emme auta liian herkästi, jotta hän saa käyttää uusia taitojaan. Päiväkoti etsii pojalle vähän haastavampia "pöytätehtäviä" sairaalan toiveen mukaisesti.
Olemme onnekkaita, että poikamme päiväkotikokemukset ovat olleet näin hyviä, ja hänet on näin hyvin otettu porukkaan niin aikuisten kuin lasten puolesta, oli puhetta tai ei! Saimme tämän integroidun paikan pojan aiemman, perus päiväkodin VEO:n avulla - hän otti poikamme asian hoidettavakseen ja piti poikamme nimeä pinnalla tärkeässä valintakokouksessa. Tämän paikan saaminen olisi siis voinut venyä viiteen ikävuoteenkin asti, jolloin voisimme olla vasta aloittamassa tulevana vuonna! Olemmekin antaneet sekä päikylle että kyseiselle VEO:lle kiitosta niin kasvokkain, kuin juuri tässä joulun alla kaupungin lähettämässä varhaiskasvatuksen tyytyväisyyskyselyssäkin!
💖
On asioita joita kuunnellaan korvilla.
On asioita joita kuunnellaan silmillä.
Ja on asioita, joita kuulee vain sydämellä,
myötäelämisellä.
Värssypankki
💖
