Viittomista on taas ollut apua - viitottu on ahkerasti kenkiä, paitaa, hattua, frisbeetä, keinua, pallon potkimista ja auton ajamista! Suosikkina nyt ehdottomasti frisbee (viitotaan niinkin helposti kuin tekemällä heittämistä kuvaava liike), jota poika onkin taitava heittämään. On myös hienoa, kuinka poika pystyy tuomaan viittomien avulla muistojaan esiin - hän potki tässä eräs päivä setäni kanssa pitkään jalkapalloa, ja sitä on ollut kiva muistella osoittamalla jonnekin kauas ja näyttämällä, kuinka silloin potkittiin palloa. Meillä ei siis ole käytössä virallinen käsillä viitottava “jalkapallopeli”, vaan poika näyttää sen jaloillaan - mikä onkin minusta selkeämpi tapa, ihan vaikka kavereitakin ajatellen, sillä siitä ei voi olla tajuamatta, että toinen haluaa potkia palloa.
Instan puolelle laitoinkin tuossa eräs päivä kuvaa voikukan haituvista, jotka tuovat ihan oman lapsuuden mieleen. Niiden puhaltelu toimii sopivasti suujumppana myös - ja niiden kanssa ei ole samaa vaaraa kuin saippuakuplien kanssa, että homma tyssäisi nesteen maahan kaatumiseen! Toki voikukan neste kuulemma on vaikea puhdistettava vaatteista, mutta eiköhän siihenkin sappisaippua auta!
Aurinkorasvaakin on toki tarvittu ja siihen en edes ehtinyt etsiä viittomia, vaan sen levittelyn kanssa auttoi isoveikan esimerkki. Poika tietää kyllä mitä rasvatuubien esiinotosta yleensä seuraa, mutta ensin oli pientä vastahakoisuutta ilmassa, että hän jättää nämä rasvailut väliin. Mutta kun rasvaa oli laitettu isoveikalle, oli pienempikin jonossa, että minulle myös!
Kokeilin juuri Viito-sovelluksella, onko aurinkorasvalle omaa viittomaa, niin varsinaisesti aurinkorasvaa ei löytynyt, mutta pelkkä rasva kyllä. Tässäkin tapauksessa varmaan siis yhdistetään itse kaksi eri viittomaa. Rasva viitotaan kahdella sormella kämmentä vasten kahdesti sivulle tai ylös vetäen (ainakin kuvasta päätellen), ja aurinko piirtämällä sormella pallo taivaalle ja avaamalla käsi merkkaamaan säteitä.
Kesällä kaikenlainen kylmä syötävä tekee hyvää, ja meillä jos on saatavilla kylmiä nakkeja tai kylmiä lihapullia, niin niitä pyydetään reteästi levittämällä kaikki kymmenen sormea levälleen, että näin monta minulle, kiitos! Mistä lie sekin lähtenyt (poika nimittäin osaa näyttää myös numero kahta ja yleensä haluaa vain kaksi kerrallaan), mutta voi kun hän osaakin olla suloinen juostessaan niitä hakemaan leveä, odottava virnistys naamallaan! Tässä yhteydessä käytän nykyään aina kylmä-viittomaa, ja joitain kertoja olen onnistunut perään viittomaan nakin tai lihapullankin.
Jäätelö tietysti kuuluu kesään myös ja sitä hän on keksinyt pyytää näyttämällä pakastinta. Muovailuvahastakin on tehty jäätelötötteröitä ja hyvin siinäkin idea selviää, kun hän leikisti sitä nuolee. Nyt on hauska seurata, koska nuo lähiaikoina repertuaariin otetut kylmä- tai jäätelö-viittoma siirtyvät pojankin käyttöön!
Jäätelö tietysti kuuluu kesään myös ja sitä hän on keksinyt pyytää näyttämällä pakastinta. Muovailuvahastakin on tehty jäätelötötteröitä ja hyvin siinäkin idea selviää, kun hän leikisti sitä nuolee. Nyt on hauska seurata, koska nuo lähiaikoina repertuaariin otetut kylmä- tai jäätelö-viittoma siirtyvät pojankin käyttöön!